 |
| |
| |
|
|
|
|
 |
| Finnica Kymenlaakson toimitus |
Haminan hiippakunta 1743-1812 |
| |
|
|
Kun itäinen osa Kymenlaaksosta vuonna 1743 siirtyi Venäjän omistukseen, muuttui esivallan mukana myös uskonto. Evankelis-luterilaisen Ruotsin tilalle tuli ortodoksinen Venäjä. Uskonnon suhteen tilanteen ratkaisi Turussa tehty rauhansopimus, jonka mukaan uskonto Kymijoen itäpuolella jäi ennalleen. Ortodoksinen Venäjä halusi säilyttää valtaamansa Suomen alueen rauhallisena ja Turun rauhassa Venäjään liitetystä alueesta muodostettiin oma hiippakunta. Alueen luterilaisesta kirkollisesta elämästä vastaamaan perustettiin luterilainen konsistori, aikansa tuomiokapituli. Näin perustettiin vuosiksi 1743 - 1812 Haminan hiippakunta, jonka johdossa, "piispana", toimi Vehkalahden kirkkoherra. Virkaa hoiti lähes neljäkymmentä vuotta Fabian Niklas Gudseus. Hamina nousi näin hiippakuntakeskukseksi ja kirkko tuomiokirkoksi. Gudseus sai tehtäväkseen suunnitella kirkon hallinnon.
Uskonpuhdistuksen jälkeisiä vuosia leimasi voimakas yhtenäiskulttuuri. Yhteinen uskonto kuului kaikille ja pappien tehtävänä oli Jumalan ja kuninkaan edustajina valvoa, ettei kukaan siitä poikennut. Vuoden 1743 tilanteessa hallitsija olikin eriuskoinen. Jumalan ja kuninkaan palveleminen ei ollutkaan enää yksi ja sama asia. Luterilaisten joukkoon tuli myös asumaan paljon ortodokseja; kauppiaita ja lukuisia sotilaita. |
|
|
|
|
