 |
| |
| |
|
|
|
|
 |
| Finnica Kymenlaakson toimitus |
Kivi- ja ristikirkot |
| |
|
|
Suomen säilyneet keskiaikaiset kivikirkot rakennettiin kaudella, joka alkoi 1200-luvun lopulta ja päättyi 1500-luvun alkuvuosikymmeninä. Kristinusko sai yhä enemmän jalansijaa Suomessa. Keski-Euroopan suuret goottilaiset tuomiokirkot rakennettiin tiilestä tai hiekkakivestä, jota oli helppo muotoilla. Suomessa oli tyydyttävä kotimaiseen vaikeasti työstettävään graniittiin, jota osattiin kuitenkin taitavasti lohkoa. Pitäjän miehet kuljettivat kivet talvisaikaan kirkon työmaalle, ja kesällä taitavat ammattilaisryhmät muurasivat seinät, jotka usein olivat 1,5 metriä paksuja. Kivet aseteltiin nelikulmioksi länsi-itäsuuntaan ja muurattiin yhteen kalkkilaastilla. Kun toivottu seinänkorkeus oli saavutettu, hakattiin ikkuna- ja oviaukot esiin.
Pyhtään kirkko on parhaiten säilynyt keskiaikainen kirkko Kymenlaaksossa. Myös Haminassa sijaitseva Marian kirkko lienee melkoisesti muistuttanut Pyhtään kirkkoa. Keskiajalta ovat säilyneet ainoastaan kirkon jykevät seinät. Erilaiset vertauskuvalliset tiilikuviot koristivat ulkopäätyä. Hävitysten, tulipalojen ja "korjaustöiden" vuoksi nykypäiviin on säilynyt vain yksi keskiaikainen maalaus; kirkon itäisen seinän vihkiristi.
|
|
|
|
|
