 |
| |
| |
|
|
|
|
 |
Rajaseutujen ja niitä rintamaihin liittävien yhteyksien parantaminen tuli kuitenkin yhä tarpeellisemmaksi. Suorittaessaan tarkastusta Suur-Hollolassa 1500-luvun alussa Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki esitti Hollolan seurakunnan jakamista kahteen osaan. Oli perustettava uusi kehityskykyinen keskus, jonka turviin voisi myös rakentaa kruunun varastoja puolustusvoimia varten. Itärajahan oli edelleen hyvin levoton. Vuonna 1539 Hollolasta erotettiin Iitin kirkkopitäjä, johon myös Kymijoen itäpuolisilta alueilta yhdistettiin kyläkuntia. Iitin kirkkopitäjän perustamiseen ei siis ollut syynä asukkaiden hengellisestä tarpeesta huolehtiminen, vaan maamme puolustusvalmiuden parantaminen ja hallinnon lujittaminen.
1500-luvun alkupuolella Iittiin rakennettiin pieni puukirkko, joka osoittautui pian liian ahtaaksi ja ränsistyi nopeasti. Uuden kirkon rakentaminen oli välttämätöntä. Iitin kirkonkylä kasvoi kolmen järven väliselle harjulle. Nykyinen kirkko rakennettiin maa- ja vesiteiden risteykseen vähän ennen isonvihan alkua 1693.
Jaala erosi Hollolasta Iitin mukana ja Jaalasta tuli ns. Iitin vesikansaa. Jaalasta soudettiin Iittiin kirkkoon yli 300 vuoden ajan avoveden aikaan ennen kuin Jaalan oma kirkko rakennettiin. Valkealasta muodostettiin vuonna 1614 Iitin kappeliseurakunta. Valkealan seurakunta perustettiin ja ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1631. Vuonna 1640 Valkealasta tuli kirkkoherrakunta. |
|
|
|
|
