Johan Jakob Ahrenberg oli arkkitehti, taidemaalari, lehtimies ja kirjailija. Hän opiskeli vuosina 1869-1873 Tukholman vapaiden taiteiden akatemiassa ja teki laajan ulkomaanmatkan Ranskaan, Italiaan ja Kreikkaan. Hän toimi taiteellisena neuvonantajana Arabiassa 1890-luvulla sekä opettajana Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1877-1882 ja Taideteollisuuskeskuskoulussa 1880-1881. Arkkitehtuuriin liittyvissä tehtävissä Ahrenberg toimi Viipurin lääninarkkitehtina vuosina 1885-1886 ja rakennushallituksen yliarkkitehtina vuosina 1910-1914.

Jac. Ahrenbergia on kutsuttu aikansa viimeiseksi runebergiläiseksi. Itäinen Suomi ja Venäjän läheisyys näkyvät hänen teoksissaan. Hän katseli Suomea itäisestä näköpisteestä, Viipurista käsin. Ahrenberg oli hyvin kielitaitoinen, jolle saksa ja ranska olivat yhtä tuttuja kuin venäjä, suomi ja ruotsi. Ahrenbergille kansainvälisyys merkitsi kasvuympäristöä. Hänen teoksissaan se ei koskaan ole isänmaallisuuden kääntöpuoli. Hänelle oli tärkeintä oman maan arvon korostaminen ja sen koskemattomuuden säilyttäminen.

Lähde: Lappeenrannan kirjasto; etelä-karjalaisia kirjailjoita.