Kymenlaakson arkkitehtuurin tietokanta
Kansallisromantiikka ja jugend (1890-1930)
Suomessa kansallisromanttinen arkkitehtuuri syntyi venäläistoimien vastuksen myötä. Suomalaisen tyylin tuli toimia kansallisen erityislaadun ilmentäjänä: sen tuli vahvistaa kansalaisten uskoa suomalaisuuteen ja omien juurien syvyyteen. Suomen kansallisromanttinen rakennustaide versoi myös kansainvälisestä jugendliikkeestä. Arkkitehtuurissa rakennus saattoi selvästi tukeutua säilyneeseen kansanrakennuskulttuuriin, esim. itäsuomalaisiin ja karjalaisiin kansanrakennustyyleihin. Rakennuksen ulkonäön voitiin ajatella ilmentävän rodun ja kansakunnan luonnetta. Perustana olivat vanhat suomalaiset kirkot ja linnat sekä pohjalainen ja karjalainen puuarkkitehtuuri.

Jugendin muotokieli myös perustui pelkistettyihin, kasvi- ja eläinkunnasta saatuihin aiheisiin. Kymenlaaksossa parhaita esimerkkejä kansallisromantiikan piirteitä omaavista rakennuksista ovat 1900-luvun alun kiviset kaupunkirakennukset, koulut ja pankit. Puhtaimmillaan kansallisromantiikka esiintyy Magnus Scherfbeckin Langinkosken keisarillisessa kalastusmajassa, Eliel Saarisen Kotkan työnväentalossa sekä Kymiyhtiön ammattikoulussa Kuusankoskella.

Kansallisromantiikan aika toi Kymenlaakson kaupunkikuvaan asuinkerrostalot. Maakunnan parhaat esimerkit jugendkivitaloista löytyvät Kotkasta. Maaseudulle rakennetut puhdaslinjaiset jugendtalot ovat harvinaisia. Ajan tyyli ilmenee hienovaraisesti maalaistalojen koristeaiheissa.