Kymenlaakson arkkitehtuurin tietokanta
Kertaustyylit (1840-1890)
1800-luvun jälkipuoliskolla romanttinen menneisyyden ihannointi johti vanhojen historiallisten tyylien käyttämiseen sisustus- ja rakennustaiteessa. Kertaustyylien aikana historiallisia valtatyylejä, kuten gotiikkaa, renessanssia, barokkia ja rokokoota ryhdyttiin uudelleen toteuttamaan arkkitehtuurissa.

Barokkia ja renessanssia suosittiin etenkin julkisessa rakentamisessa. Myös alkavan teollisuuden tiiliarkkitehtuuri sai tyylivaikutteita kertaustyyleistä. Käsitteenä uusrenessanssi ei ole niin yksiselitteinen kuin muut kertaustyylit. Uusrenessanssin aikaiset rakennukset ovat koristeellisia ja rakennusten ulkonäkö on näyttävä. 1800-luvun uusrenessanssi toi nimensä mukaisesti arkkitehtuuriin 1400–1500-lukujen italialaisen vauraan ja arvovaltaisen kaupunkiarkkitehtuurin. Uusrenessanssi pohjaa myös antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtoniseen muotokieleen. Tyypillisiä aiheita ovat antiikin temppeleistä tutut pylväät ja päätykolmiot. Kymenlaaksossa hyviä esimerkkejä uusrenessanssirakennuksista ovat Haminasta löytyvät Seurahuone sekä Reserviupseerikoulun päärakennus.

Puuarkkitehtuurissa suosittiin koristeellisia kaksiulotteisuutta korostavia lehtisahaleikkauksia. Vanhojen tyylisuuntien uudet sovellutukset saivat oman rikasmuotoisen ilmeensä puuhun sovellettuna. Kymenlaaksossa uusrenessanssin kertaustyylinen varhaisesimerkki on Sippolan kartanon seinäjärjestelyt. Laudoitustyyppiä käytettiin 1800-luvun lopun maalaistaloissa ja sitä on esiintynyt niissä 1920-luvulle saakka.

Uusgotiikka on tyylinä useissa 1800-luvulla rakennetuissa kirkoissa. Keskiajan tyylipiirteet toistuvat myös ajan teollisuuden tiiliarkkitehtuurissa, josta loistavan esimerkin Kymenlaakson alueella tarjoaa Verlan tehdasmuseo Jaalassa.