Kymenlaakson arkkitehtuurin tietokanta
Empire (1780-1840)
Uusklassisia tyylipiirteitä saapui Suomeen lännestä ja idästä. Molemmin puolin ne olivat jo ehtineet sopeutua paikalliseen kulttuuri-ilmastoon: läntiset ruotsalaiseen ja itäiset venäläiseen. Siten suomalaiselle uusklassismille muotoutui oma erityinen luonteensa, joita tyyleinä edustavat kustavilaisuus ja empire. Kustavilaisuus on pohjoinen versio uusklassismista, joka sai nimensä kuningas Kustaa III:n mukaan. Kaupungeissa ryhdyttiin kiinnittämään yhä enemmän huomiota edustavuuteen. Rakennuksien väritys monipuolistui: uusklassismin keltainen levisi ulkolaudoituksen mukana ensin kartanoihin ja pappiloihin, kun taas vauraimpia talonpoikaistaloja maalattiin punaisiksi. Kymenlaaksossa ajan parhaita esimerkkejä on säilynyt Haminassa, jossa uusklassismia edustavat Lipputorni sekä kaupungin keskus; Raatihuone.

Uusklassismin arkkitehtuuri ilmentää mitä suurimmassa määrin ajan historiallista kehityskulkua. Haminan rauhassa 1809 kuusisataa vuotta kestänyt side Ruotsiin katkesi. Maassa toimi yhä ruotsalaisajalla koulutuksensa saaneita arkkitehteja, rakennusmestareita ja taitelijoita. Samaan aikaan vaikutteita tulvi myös Venäjältä.

Empiretyylillä eli keisarityylillä tarkoitetaan uusklassisuuden suuntaa, joka kukoisti Suomen rakennustaiteessa 1810–1850-luvuilla. Empire olikin maamme ensimmäinen laajalle levinnyt tyylisuunta, joka, nimestään huolimatta, rikastutti myös rahvaan rakennustapaa.

Etelä-Kymenlaaksossa on säilynyt erityisen arvokkaita esimerkkejä empirerakennuksista. Hamina sai 1800-luvun alussa nykypäiviin asti säilyneen muotonsa empirekaupunkina. Pohjois-Kymenlaakson rakennuksissa empiren tyylipiirteet ovat harvinaisia, mutta mm. Moision kartanon päärakennus Elimäellä on aikansa monumentaalisimpia edustajia. Empirekaudella Carl Ludwig Engel hallitsi yksin Suomen arkkitehtuurin kenttää ja hänen käden jälkeään voi ihailla myös Kymenlaaksossa.