Kymenlaakson arkkitehtuurin tietokanta
Hyödyn aikakausi (1700-1780)
1700-luku, erityisesti vuoden 1743 Turun rauhaa seurannut ajanjakso, oli Ruotsin ja Venäjän välisten selkkausten ja nopean linnoittamisen aikaa. Vehkalahden Uudestakaupungista tuli vuoden 1721 rajamuutosten jälkeen Ruotsin itäinen rajakaupunki. Siitä alettiin rakentaa uutta sotilastukikohtaa. Kaupungin uuden asemakaavan laati Axel Löwen vuosina 1722–23. Se perustui Italian renessanssin ihannekaupunkiin. Siinä on keskeisesti sijoitettu tori ja siitä erkanevat säteittäin kadut. Katujen väliset korttelit kapenevat torin suuntaan. Tavoitteena oli saada kaupunki tähden muotoisen linnoituksen suojaamaksi. Vuonna 1723 kaupunki sai nimekseen Fredrikshamn. Haminan tältä ajalta säilynyt rakennuskanta ja renessanssin perintöön pohjautuva pyöreä asemakaava ovat Kymenlaakson merkittävintä kulttuuriomaisuutta.

Valtio pyrki hyödyn aikakaudella edistämään edustavaa ja paloturvallista kivirakentamista kaupungeissa ja myönsi verohelpotuksia kivirakennuksia rakentaville porvareille; julkisessa rakentamisessakin ryhdyttiin suosimaan tiiltä. Tyypillisiä tiilirakennusten piirteitä 1700-luvulla ovat sileäksi rapatut ja rustikoiduilla pilastereilla jäsennellyt julkisivut, ankara keskeissymmetria sekä taite- eli mansardikatot.