KYMENLAAKSON
MURTEET

Matti Punttila

Johdanto

Tämä on kuvaus vanhasta murteesta, käytännössä viime sotia edeltäneen ajan kansankielestä. Käytetty aineisto on peräisin 1960-luvulta tai varhaisemmalta ajalta. Myös pitäjänmurteiden nimitykset ovat ajalta ennen toista maailmansotaa. Sen jälkeenhän esimerkiksi Kymi, Karhula ja Haapasaari on liitetty Kotkaan, Vehkalahti Haminaan, ja Sippola ja Anjala ovat yhdistyneet Anjalankoskeksi. Viimeisin muutos tapahtui, kun vuonna 2009 Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala yhdistyivät Kouvolan kaupungiksi. Itäisen Suomenlahden Suursaari, Tytärsaari ja Lavansaari jouduttiin toisen maailmansodan päättyessä luovuttamaan Neuvostoliitolle. Nykyisin ne kuuluvat Venäjälle.

 

Murrenäytteitä Kymenlaakson pitäjistä

Seuraavat näytteet perustuvat 1960-luvulla Suomen kielen nauhoitearkistolle tehtyihin nauhoituksiin. Niissä esiintyvät kertojat ovat syntyneet v. 1869–1890 ja ovat haastatteluhetkellä kuuluneet kotipitäjiensä vanhimpiin asukkaisiin. Näytteiden murre on näin ollen huomattavasti vanhoillisempaa kuin samoissa pitäjissä nykyisin käytettävä kielimuoto.

Luettavuuden helpottamiseksi murretta on litteroitu eli muutettu tekstiasuun verrattain karkeasti. Esimerkiksi mitään erikoismerkkejä ei ole käytetty. Sananloppuisen n:n mukautumista seuraavan konsonantin mukaan ei ole merkitty, vaan on kirjoitettu kirjakielen tapaan esimerkiksi hovin pellol (eikä hovim pellol, kuten se puheessa yleensä äännetään). Loppukahdennus sitä vastoin on merkitty niissä murteissa, joissa se esiintyy. Loppukahdennusalueella sanotaan esimerkiksi pärekkatto ja otav veitti!, kun taas kahdennuksettomissa murteissa on pärekatto ja ota veitti!.

Ns. legatoääntämistä eli sananloppukonsonantin siirtymistä seuraavan, vokaalilla alkavan sanan alkukonsonantiksi ei ole tässä varsinaisesti osoitettu, mutta sen voi usein päätellä: esimerkiksi siinn ol äännetään ikään kuin tekstissä olisi siin nol ja täysiss aseis äännetään vastaavasti täysis saseis. Lieviä takelteluja ei ole osoitettu. Tauot on tavallisesti merkitty välimerkein. Kolme pistettä tarkoittaa kesken jäänyttä virkettä. Poiston merkkinä on käytetty kahta yhdysmerkkiä (- -). Oudoimpien murresanojen merkitykset ja tekstin ymmärtämistä auttavat täydennykset ja lisäykset on pantu sulkeisiin..

Haastattelijoiden repliikit on merkitty kursiivilla. Haastattelijoina ovat toimineet Paavo Pulkkinen Jaalan näytteessä, Vuokko Ylätalo Valkealan näytteessä, Liisa Mäkelä Miehikkälän näytteessä ja Matti Punttila muissa näytteissä.