KYMENLAAKSON
MURTEET

Matti Punttila

Tallennus- ja tutkimushistoriaa

Sivu 1 2 3

Suomen murteita on tallennettu 1800-luvulta lähtien, ja jo yli 100 vuotta on tavoitteena ollut kaikki suomen kielen murteet käsittävä suursanakirja. Ensimmäiset laajat pitäjänkokoelmat syntyivät kuitenkin vasta vähän ennen viime sotia. Kymenlaakson ensimmäisen suursanaston keräsi maisteri Aino Oksanen (myöhemminValli) Iitin ja Jaalan pitäjistä vuosina 1924–1930. Valmiina kokoelma käsitti 43 100 sanalippua. Kun tähän lisätään samoista pitäjistä sanastoa keränneiden vähemmän koulutettujen ja kouluttamattomien kerääjien keruut, saadaan Iitin ja Jaalan kokoelmien yhteismääräksi kunnioitettavat 70 220 lippua.

Toinen keskitetyn keruun kohteeksi valittu kymenlaaksolaispitäjä oli Kymi, josta maisteri Väinö Tala keräsi vuosina 1945–1951 kaikkiaan 26 534 lippua ja muut koulutetut stipendiaatit yhteensä 3 800 lippua. Kymistä kerättyjen lippujen kokonaismäärä nousee 60 235:een. Kolmas varsin perusteellisesti sanastettu kymenlaaksolaispitäjä on Virolahti, josta pääosin Suomen murteiden sanakirjan toimittajista koostunut retkikunta keräsi vuonna 1972 kaikkiaan 16 196 sanatietoa. Virolahden murteesta on kertynyt kaikkiaan 27 457 sanalippua. Myös Valkealasta ja Suursaaresta on yli 15 000 lipun sanakokoelmat.

Aino Valli teki vielä toisenkin suurtyön: hän koosti keräämänsä sanaston neliosaiseksi teokseksi, jolle hän antoi nimeksi Iitin ja Jaalan etymologis-kansatieteellinen sana- ja perinnekirja. Se ilmestyi vuosina 1988–1989 ja on toistaiseksi laajin pitäjänmurteistamme tehty sanakirja. Myös Kymin murteesta on julkaistu sanakirja Siit myä luvetah: Kymin murteen sanakirja (1994). Sen aineistona ovat vapaaehtoisharrastuksena murretta vuosikymmeniä tallentaneen Lyyli Lukkarin kokoelmat, 13 245 sanalippua. Tästä Lukkarin ja Lasse-J. Solanterän toimittamasta sanakirjasta on ilmestynyt vuosina 2001 ja 2004 korjatut ja täydennetyt laitokset. Ensimmäisessä painoksessa on yli 4600 hakusanaa. Muista maakunnan murresanakirjoista on mainittava monisteena ilmestynyt Tauno Suur-Askolan Valkialan murteen sanakirja (1989) ja Seija Immasen Käslasos-niminen Valkealan sisäkylien murretta esittelevä sanakirja (2005) sekä itäisen Suomenlahden ulkosaarten sanastot: Suursaari-seuran Murresanoja ja sanontoja Suursaaresta (2000), Tytärsaari-seuran Tytärsaarelaisia murresanoja ja sanontoja (2005) ja Lavansaari-seuran julkaisema muun muassa useiden eri alojen sanastoja sisältävä Lavansaaren murretta -kirjanen (2003).

Sivu 1 2 3