KYMENLAAKSON
MURTEET

Matti Punttila

Kymenlaakson murteet idän ja lännen rajalla

Sivu 1 2 3 4

Kymenlaaksoon on tullut asutusta sekä lännestä että idästä, ja tämä näkyy selvästi myös maakunnan murteista. Itä- ja länsimurteiden raja – murrerajoistamme tärkein – jakaa Kymenlaakson kahtia. Länsimurteiden puolelle jäävät Iitti, Jaala, Valkeala, Anjala, Elimäki, Sippola, Vehkalahti, Kymi, Haapasaari ja Pyhtää. Itämurteisiin kuuluvat Miehikkälä ja Virolahti sekä luovutetun alueen ulkosaaret Suursaari, Tytärsaari ja Lavansaari. Suursaari on joissakin lähteissä luettu länsimurteisiin (ja joissakin murrekartoissa rajankäynti on jätetty Suomenlahden itäisten ulkosaarten osalta kokonaan tekemättä), mutta katson sen ennen kaikkea kirjakielen d:n murrevastineiden perusteella itämurteeksi. Kymenlaaksoa jakava murreraja ei kuitenkaan ole kovin jyrkkä.

Piirteitä, joissa länsi- ja itämurteet ovat eri kannalla, on parisenkymmentä. Kymenlaakson ajatellen niistä ovat tärkeimpiä seuraavat:

1. Tärkeimmäksi on yleisesti katsottu painollisen tavun vokaalin ja h:n jälkeisen t:n heikkoasteinen vastine eli tapaukset, joissa suomen kirjakieli on päätynyt käyttämään d:tä. Kymenlaakson pohjoisissa ja läntisissä murteissa t:n heikkoasteisia vastineita ovat l, r ja d (esim. aita : ailan, airan, aidan) itäisissä sen paikalla on kato tai siirtymä-äänne j tai v (aian, aijan). Kymenlaakson pitäjistä Iitti, Jaala, Valkeala, Anjala, Elimäki ja Sippola ovat l-aluetta, samoin osittain Vehkalahden Ihamaa, Kannusjärvi ja Kitula sekä Pyhtään Koukkusaari, Myllykylä ja Hirvikoski, aikaisemmin myös Kaunissaari. Hämäläinen l-tyyppi on jonkin verran levittäytynyt jopa itämurteisen Luumäen puolelle Kannuskosken ja Vainosen kyliin. Elinvoimaiselta vaikuttaa myös r-alue, johon kuuluvat Kymi, Haapasaari ja pääosa Vehkalahdesta. 1900-luvulla siihen liittyi myös Pyhtään Kaunissaari.

Pyhtään Heinlahti ja nähtävästi osin Siltakyläkin kuuluvat murteissamme harvinaiseen d-alueeseen. Miehikkälä ja Virolahti ovat katoaluetta samoin kuin olivat Suursaari, Tytärsaari ja Lavansaari. Suursaaren murteessa siirtymä-äänteenä on tavallista useammin j, esimerkiksi mäjänny ’mädännyt’, syäjään, saaja ’saada’, tuaja ’tuoda’, viäjä ’viedä’.

Sivu 1 2 3 4