KYMENLAAKSON
MURTEET

Matti Punttila

Kymenlaakson murteiden tulevaisuus

Sivu 1

Tulevaisuuden ennustaminen ei ole koskaan helppoa. Kielet ja murteet ovat herkkiä lukuisille erilaisille vaikutteille, joten niiden kehityksen ennustaminen on aivan erityisen vaikeaa. Lehdistön, radion ja ennen kaikkea television vaikutus kieleen on jatkuvasti lisääntynyt, eikä ole syytä epäillä, etteikö sama suuntaus jatkuisi tulevaisuudessakin. Suomen yleiskielen vaikutus murteisiin kasvaa siis edelleenkin. Sama vaikutus kuin tiedotusvälineillä on myös koulutuksella, vaikka onkin todettava, että koululaitoksen suhtautuminen murteisiin on muuttunut viime vuosikymmeninä huomattavasti myönteisemmäksi. Selvää on myös, että asukasluvun laskiessa maakuntaan muuttavien muunkielisten vaikutus murteisiin kasvaa.

Seuraavassa joitakin arvioita Kymenlaakson murteiden kehityskulusta:

  • Nopeasti katoaviksi otaksutut hämäläiset meilän- ja meirän-tyypit ovat harvinaistumassa, mutta säilyvät paikoin vielä 2100-luvulle.
  • Hämäläinen meitin-, teitin-tyyppi säilyy Kymenlaaksossa edellistä tyyppiä pitempään.
  • Hämäläisen toi-, noi-tyypin säilyminen ei näytä olevan edes uhattuna.
  • Karjalaisen myö-, työ-, hyö-tyypin säilyminen ei liioin ole vaarassa
  • Hämäläinen astevaihteluton mettä : mettän -tyyppi ja Kymenlaakson itäosien mettä : metän -tyyppi väistyvät – vaikkakin hitaasti – yleiskielen tukeman metsä : metsän -tyypin tieltä.
  • Vokaalien välinen h katoaa suhteellisen pian painottomasta tavusta (esim. oltih), mutta säilyy pitempään sivupainollisessa asemassa (esim. yhtehinen, venehes).
  • Loppukahdennuksen (tp. rannekkello) puuttuminen on vieraiden kielten vaikutusta. Koska vieraiden kielten vaikutus nähtävästi vain kasvaa ja koska loppukahdennuksen esiintymisalan oppiminen ja omaksuminen vaatii erittäin pitkälle vietyjä suomen kielen opintoja, on helppo ennustaa loppukahdennuksen puuttuvan pitkään huomattavasta osasta Kymenlaakson murteita.
  • Kotkan seudulta kotoisin olevat tunnistaa tulevaisuudessakin hyvin avartuneista diftongeistaan (sua, tyä, hiakka, viälä).
  • Suuri määrä vanhaan talonpoikaiskulttuuriin ja käsityöläiskulttuuriin kuuluvaa sanastoa jää käytöstä ja vähitellen unohtuu.

Sivu 1